SVT: Itsemurhariskiä käytetään perusteena nuorten transihmisten sukuelinkirurgialle – näyttöä väitteelle ei ole

Hallitus on ehdottanut, että 15-vuotiaiden olisi mahdollista leikkauttaa sukupuolielimensä, ilman huoltajan suostumusta. Ehdotus perustuu muun muassa väitteelle, että nuoria transhenkilöitä kuolee oman käden kautta heidän odottaessaan pääsyä tähän peruuttamattomaan leikkaukseen. Mutta Uppdrag granskning voi paljastaa, että tälle valtion teettämästä selvityksestä peräisin olevalle tiedolle ei ole todisteita.

 Mitä tarkoittaa poikatyttö? Nykyajan feminismin vastaus kysymykseen on vielä äskettäin ollut selvä: hän on tyttö, joka ei alistu voimassaoleviin yhteiskunnallisiin normeihin naisellisuudesta ja miehekkyydestä – kaksi käsitettä, jotka eivät itsessään ole mitään muuta kuin sosiaalisia konstruktioita, joiden tehtävä on ylläpitää patriarkaalista sortoa. Ei ole olemassa mitään maskuliinista tai feminiinistä essenssiä, sisäistä olemusta, jonka takia poikien pitää painia ja tyttöjen leikkiä nukeilla. Kukaan ei synny naiseksi, vaan siksi tullaan (sosiaalisen vaikutuksen myötä).

Jos puhuu poikatytöstä ”poikana”, paljastaisi siten parhaimmassa tapauksessa miten valtavan tietämätön itse on. 

 Vastaus on kuitenkin aivan päinvastainen, jos kuuntelee hbtq-liikkeen johtavia transosaston edustajia. Voi olla, että poikatyttö ilmaisee maskuliinista essenssiään, joka on vangittuna tytön kehoon – jos nyt poikien ja tyttöjen kehoja edes on olemassa erilaisina biologisina kategorioina. Ja siksi meidän on tarjottava hänelle nk. sukupuolenkorjaushoitoja, mieluiten jo ennen murrosikää.

Poikatytöstä puhuminen ”tyttönä” voi siten tarkoittaa, että paljastaa olevansa transfoobinen, mikä on lähinnä verrattavissa rasismiin.

Read More
Svenska Dagbladetin pääkirjoitus 3.10.2019

Äänensävyt koventuvat koko ajan, ja se, joka uskaltaa kyseenalaistaa tämänhetkisiä vallalla olevia totuuksia, täytyy hiljentää – yliopistoissa ympäri läntisen maailman, sosiaalisessa mediassa ja valtamediassa, joista mikään ei halua jäädä tämän hetken suurimpien ilmiöiden ulkopuolelle 

 Mitä tarkoittaa poikatyttö? Nykyajan feminismin vastaus kysymykseen on vielä äskettäin ollut selvä: hän on tyttö, joka ei alistu voimassaoleviin yhteiskunnallisiin normeihin naisellisuudesta ja miehekkyydestä – kaksi käsitettä, jotka eivät itsessään ole mitään muuta kuin sosiaalisia konstruktioita, joiden tehtävä on ylläpitää patriarkaalista sortoa. Ei ole olemassa mitään maskuliinista tai feminiinistä essenssiä, sisäistä olemusta, jonka takia poikien pitää painia ja tyttöjen leikkiä nukeilla. Kukaan ei synny naiseksi, vaan siksi tullaan (sosiaalisen vaikutuksen myötä).

Jos puhuu poikatytöstä ”poikana”, paljastaisi siten parhaimmassa tapauksessa miten valtavan tietämätön itse on. 

 Vastaus on kuitenkin aivan päinvastainen, jos kuuntelee hbtq-liikkeen johtavia transosaston edustajia. Voi olla, että poikatyttö ilmaisee maskuliinista essenssiään, joka on vangittuna tytön kehoon – jos nyt poikien ja tyttöjen kehoja edes on olemassa erilaisina biologisina kategorioina. Ja siksi meidän on tarjottava hänelle nk. sukupuolenkorjaushoitoja, mieluiten jo ennen murrosikää.

Poikatytöstä puhuminen ”tyttönä” voi siten tarkoittaa, että paljastaa olevansa transfoobinen, mikä on lähinnä verrattavissa rasismiin.

Read More
Dagens Medicin 8.10.2019

Hoidoille ei ole tieteellistä tukea ja niillä on erittäin haitallisia sivuvaikutuksia, kirjoittaa Sven Román, lasten ja nuorten psykiatrian erikoislääkäri.

Lasten ja nuorten aikuisten (18-25 vuotiaat) sukupuolidysforiatapausten määrä on kasvanut Ruotsissa räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Hoidoille ei ole tieteellistä tukea ja niillä on erittäin vaikeita haittavaikutuksia. Tuhansia nuoria on altistettu näille hoidoille. Lasten ja nuorten aikuisten hoidot pitää lopettaa välittömästi.

Noin seitsemän viimeisen vuoden ajan on sukupuolidysforia, ilmiö, jossa henkilö ei ole tyytyväinen siihen sukupuoleen, johon hän on syntynyt, levinnyt epidemian lailla kaikissa länsimaissa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä se johtuu tartunnasta sosiaalisen median kautta. Psykiatriassa ”sosiaalinen tartunta” on tunnettu ja yleinen ilmiö, ja se pätee myös esimerkiksi syömähäiriöihin ja itsetuhoisuuteen. Sukupuolidysforian räjähdysmäinen kasvu johtuu todennäköisesti sosiaalisen median kehityksestä ja hbtq-liikkeen aktivistien vahvasta vaikutuksesta.

Read More
Mitä Ruotsissa oikein tapahtuu?

Ruotsissa tämä vuosi ja etenkin tämä syksy on ollut käänteentekevä translapsista ja -nuorista käytävässä keskustelussa, joka oli ennen hyvin homogeeninen, radikaalien etujärjestöjen dominoiva. Ruotsissa transaktivistit ovat päässeet sanelemaan jopa sairaaloissa, joissa on viime vuosina esim. poistettu rintoja 14-vuotiailta. Päätimme kääntää pari keskustelua herättänyttä artikkelia suomeksi. Lukemalla nämä artikkelit saat hyvä käsityksen siitä, mitä Ruotsissa on tapahtumassa. Linkit näihin artikkeleihin löydät tämän tekstin lopusta.

Samalla artikkelit myös tulevat kertoneeksi paljon Suomen tilanteesta ja tulevaisuudesta, siihen mihin suuntaan kehitystä ollaan meillä aktiivisesti viemässä, jos ei asiasta ala pikkuhiljaa herätä monipuolisempaa ja asiallisempaa keskustelua, jossa myös transilmiön ja genderismin ongelmallisempia puolia uskalleta avata avoimesti ja ilman turhaa polarisointia ja mustamaalausta.

Read More
Sukupuolidysforiasta voi parantua (detransitioner interviews in English)

Transaktivistit levittävät näkemystä, että transitio parantaa sukupuolidysforian, vaikka asia on päinvastoin: mielenterveys vain pahenee transition jälkeen “pinkin kuplan” laimenemisen jälkeen. Vanhemmillekin uskotellaan, että sukupuolidysforiaa kokeva lapsesi on itsemurhavaarassa jos hän ei transitioidu. Todellisuudessa transition jälkeen itsemurhavaara jatkuu. Ainoa tapa välttää trans-identifiointumiseen liittyvä itsemurhariski olisi välttyä transidentiteetiltä eli parantua ajatuksesta, että on syntynyt “väärään kroppaan”.

Read More
The medicalization of gender non conforming children, and the vulnerability of lesbian youth. Speech at Leeds Lesbian Strength Rally 07/09/2019

A decade ago, I was 17 years old. I was tightly binding my chest, and had shaved my hair, adamant that I was not a girl. I knew I was a boy, because I hated the way my chest attracted attention, I hated my period, I hated attention from boys.

I knew I was a boy, because I loved cars, and trucks, and mud, and boxing, and girls. I knew I was a boy, because I didn’t ‘act’ like a girl - nothing about my character ‘felt’ girly, and trans ideology says everyone feels their gender. I didn’t feel like a girl.

I knew I was a boy because I meet the diagnostic criteria for gender dysphoria - a strong rejection of typically feminine toys and typically feminine clothes, mostly male friends, a sense that my feelings and reactions were typical of boys, the desire to be treated as a boy.

Read More
Kirjo Kannel
Lesboudesta ja miehiin samaistumisesta

Tulkitsin teininä miesten idealisoinnin, miehiin samaistumisen ja näitä tunteita seuraavan ahdistuksen omasta naiseudesta haluksi olla olla mies. LGBT-aktivismiin tutustuminen ei asiaa selkeyttänyt: uusi informaatiotulva sukupuoli-identiteettien kirjosta ja hormonihoitoihin tai mastektomioihin liittyvistä mahdollisuuksista sekoitti pääni ja esti minua edes käsittelemästä mahdollisuutta, että olisin ainoastaan naisista kiinnostunut nainen, jolla on myös maskuliinisiä piirteitä.

Read More
Lopettakaa lastemme käyttö koekaniineina

Olemme kasvava joukko vanhempia, joiden lapset yhtäkkiä teini-ikäisinä kokevat ja ilmaisevat voimakkaan tunteen siitä, että heidän sukupuolensa on ”väärä”, eli he kokevat nk. sukupuolidysforiaa. Verrattuamme kokemuksiamme ja lastemme kertomuksia, olemme huomanneet monia yhteneväisyyksiä.

  • Yksikään lapsista ei ole aikaisemmin lapsuudessa ilmaissut epäilevänsä sukupuoli-identiteettiään tai toivonut olevansa toista sukupuolta

  • Ylivoimaisesti suurin osa heistä on tyttöjä

  • Jokaisen lapsen sukupuoliristiriita on ilmennyt yhdessä muiden psyykkisten ongelmien kanssa: esim. ahdistus, trauma, masennus tai syömishäiriöt

  • Useilla lapsista on ollut vaikeuksia ystävyyssuhteiden tai ryhmään kuulumisen kanssa. Monilla on autismin kirjon diagnoosi.

  • Kaikki lapset ovat lukeneet tai katsoneet videoita transsukupuolisuudesta ja olleet vuorovaikutuksessa internetissä transasioihin liittyen juuri ennen kuin he itse alkoivat identifioitua transsukupuolisiksi.  Suurimmalla osalla on ollut hyvin intensiivinen kiinnostus ilmiötä kohtaan. Monilla on myös ollut ystäviä tai tuttavia, jotka myös ovat identifioituneet transsukupuolisiksi tai nonbinäärisiksi.

Read More
Ruotsissa suuri keskustelu alaikäisten transitiosta

Ruotsissa SVT:n palkittu tutkivan journalismin Uppdrag granskning ohjelma teki keväällä räjähdysmäisesti kasvanutta trans-ilmiötä tutkivan reportaasin, jossa huolensa esittivät useat gender dysforiasta kärsivien lasten vanhemmat, paikallinen transpoli ja norjalainen trans-ihmisten tukijärjestö HBRS, jonka transihmisiä ohjelmassa haastateltiin. Kaikki mainituista ilmaisi huolensa alaikäisten nopea transitioitumista kohtaan.

Ohjelma-ajasta suurin osa kuului detransitioituneen (eli kertaalleen sukupuolensa muuttaneen, mutta sitten sitä katuneen) henkilön arjen seuraamiseen. Ruotsista ei ollut löytynyt yhtään detransitioitunutta, joka uskaltaisi esiintyä omilla kasvoillaan. Siksi sarjan keskeisin henkilö, detrsnsitioituva oli suomalainen Sametti. Dokumenttia ei ole kuitenkaan näytetty Suomessa!

Dokumentti on kokonaisuudessaan tässä

Read More
Tonje Gjevjon: Today, many would consider me a girl “born in the wrong body”

I am a lesbian with an intact body. I have been happily married for 20 years and know about the power of true love. I have been part of the lesbian and gay community since I was 16-years-old and experienced the cruelty towards lesbians explode in the name of trans activism. I have never experienced such hate and anger towards lesbians talking about their needs and opinions until now. This is my story, my experiences, and my call for help. Please don’t look another way.

Read More