Et voi liittää sanaa trans alaikäiseen ja uskoa, että hän on samanlainen korjattava kuin aikuinen transihminen

Genderideologia on saanut viime vuosina länsimaissa valtaansa erityisesti nuoret naiset. Uskomus, että oma ruumis on jotain, josta pitää hankkiutua eroon, on sekä fyysisesti, että psyykkisesti vaarallinen. Sukupuolenmukainen kehitys pysähtyy ja nuoren elämän keskipisteeksi tulee transformaatioprosessi vastakkaisen sukupuolen edustajaksi. Sen lisäksi, että sukukypsyyden eli lisääntymiskyvyn kehittyminen ja sukupuolenmukaisen kasvatuksen ja hyvinvoinnin kehitystavoitteet (esim. seksuaaliterveys ja seksuaalisuuden kehittyminen heteroksi tai homoksi) keskeytyy, nuori ryhtyy tekemään valintoja, joiden tavoitteena on lisääntymiskyvyn eli biologisen sukupuolen poistaminen hormonihoidoin. Vaikka mieli muuttuisikin, intensiivinen transitiovaihe jättää jälkeensä pysyvät psyykkiset ja fyysiset jäljet.

Translapsi-käsite poikkeaa merkittävästi transihmisestä

Ihmisoikeusjärjestöt ja transsihmiset ovat availleet alaikäisille ovia transitioon, mutta heiltä on jäänyt joitain asioita sisäistämättä:

• On ihan eri asia vaihtaa sukupuolta aikuisena kuin lapsena/teininä. Esim. Amanda Majasaari on yllyttänyt alaikäisiä transprosessiin, mutta hän itse on vaihtanut sukupuolensa kypsänä aikuisena, kun on jo mennyt naimisiin ja saanut lapsia. Hänen kohdallaan transkysymys ei ole ollut kysymys siitä, hylkäänkö mahdollisuuteni lisääntyä ja toteuttaa seksuaalisuuttani terveillä sukupuolielimillä vaan hän on elänyt jo “yhden elämän” syntymäsukupuolessaan, joka transitioon rohkaisemiltaan alaikäisiltä jää kokonaan elämättä - nuori aikuisuus terveillä sukupuolielimillä ja lisääntymiskykyisenä!

• Vanhempien transihmisten aikana maailmanaika oli eri, eli heidän aikanaan ei vielä ollut koko transbuumia olemassa eli sosiaalista somea/intersektionaalista feminismiä ei ollut vielä olemassa. Heidän heräämisensä oli ihan toisella tavalla sisäsyntyistä kuin nykynuorten, jotka törmäävät transasioihin koulussa, netissä ja televisiossa. Vaikutteita on ihan eri tavalla ilmassa. Nykynuoren “väärä sukupuoli” on enemmän opittua kuin näillä aikuisilla transihmisillä, jotka helposti luulevat kaikkien sukupuolihämmentyjien tilannetta samanlaiseksi lapsena alkaneeksi sisäsyntyiseksi kokemukseksi kuin oma kokemuksensa on ollut.

• Vuosikymmeniä annetut transhoidot on annettu aikuisille. Lasten transhoitojen hyödyllisyydestä ja vaarattomuudesta ei ole näyttöä. Transhoidot kopioitiin vaan lasten hoitomuodoksi aikuisilta huomioimatta, että hoidoitojen kohteena on vielä paljon kehittyvä lapsen ruumis. Blokkerihoidot blokkaavat mm. aivojen ja seksuaalisen normaalin kehityksen ja sosiaalisesti tietenkin myös biologisen sukupuolen mukaisen identiteettikehityksen, esim. tytön kehittymisen aikuisen naisen identiteettiin.

Sukupuolikokeilut ja pohdinnat ovat osa luonnollista kehitystä

“Nuoruusikä alkaa fyysisestä puberteetista ja päättyy aikuisen persoonallisuuden rakenteiden vahvistumiseen. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen johtaa fyysiseen sukukypsyyteen mutta aloittaa myös kehityspyrähdyksen keskushermostossa (6). 

Teini-ikäisellä on iso prosessi käynnissä kun keskushermosto ja sukupuolihormonit muuttavat tyttöä naiseksi ja poikaa mieheksi. Jos tämän prosessin keskellä teini tulkitseekin kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja alkaa elää yhteiskunnassa vastakkaisen sukupuolen roolissa, hän tekee tämän valinnan hormonien ja keskushermoston kehityksen kesken olevassa kehitysvaiheessa. Mistä voimme tietää oliko hän kuitenkin kehittymässä omaksi sukupuolekseen jos lakkaamme tukemasta alkuperäisen sukupuolen mukaista kehitystä ja autamme häntä vieroksumaan kroppaa, johon hän on syntynyt?

Fyysiset muutokset tuovat mukanaan muutospainetta sosiaalisen kehityksen alueella. Nuoruusikä on sopeutumista ja itsensä etsimistä muutospaineissa, ja kehityksen fyysinen, psykologinen ja sosiaalinen osa-alue ovat siinä jatkuvassa vuorovaikutuksessa (8). Nuoruusiän kehityksen vaikeudet ilmenevät oireenmuodostuksena ja toimintakyvyn heikkenemisenä suhteessa omaan kehoon, vanhempiin, ikätovereihin, koulunkäyntiin ja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon.

On tavallista, että nuori vieroksuu kehittyvää kroppaansa ja oireilee eri tavoin. Sukupuolidysforia ei sinänsä tarkoita, että nuori olisi transihminen, jonka pitäisi transformoitua. Kehitysongelmat vaativat psykiatrista tukea, esim. kehonkuvan hyväksymisen ja ahdistuksen hallinnan tukemista. Erityisesti tytöillä syömishäiriöt ja nyt sukupuolidysforia ovat vakavia oireita, joita pystytään hoitamaan. Syömishäiriöiden hoito keskittyy kehonkuvan hyväksymisen tukemiseen, mutta sukupuolidysforiaa ei valitettavasti hoideta terapialla vaan käynnistämällä “väärästä” sukupuolesta ja kehosta luopumisen prosessi.

Identiteetin rakentuminen on nuoruusiän kehitysvaiheen tärkeä tehtävä (9). Nuoruusikäisen identiteetti on sirpaleinen, tilannelähtöinen ja altis vaikutteille. 

Kun alamme muuttaa nuoren biologista sukupuolta vastaamaan hänen identiteettiään vaiheessa jolloin hänen identiteettinsä on vasta kehittymässä, otamme valtavan riskin olettaessamme, että hänen lopullinen identiteettinsä on sama kuin tämä kesken oleva. Puutumme myös voimallisesti hänen kehitysprosessiinsa kun vahvistamme hänelle hänen biologista todellisuuttaan vastaamattoman sukupuolen vaiheessa, jolloin hän vasta kysyy “kuka minä olen”.

Identiteettikehityksen tavoitteena on saavuttaa omalähtöinen ja vaihtuvissa olosuhteissa koherenttina pysyvä identiteetti. Nuoruusikäinen työstää identiteettikehitystään identiteettikokeilujen kautta. Kokeiluja voi olla monenlaisia, ja osa jää lyhytaikaisiksi. Identiteettien työstäminen ja etsiminen on normatiivista ja suotuisaa. Identiteetissä on lukuisia osa-alueita, esimerkiksi etninen, uskonnollinen, seksuaalinen ja sukupuoli-identiteetti, arvot ja tavoitteet (8,9).

Nuorisopsykiatrian näkökulmasta on ongelmallista olettaa yksi identiteetin osa-alue - sukupuoli-identiteetti - jo varhaisnuoruudessa niin vakiintuneeksi, että sen vuoksi on perusteltua kajota terveeseen fyysiseen kehitykseen jopa palautumattomin lääketieteellisin interventioin.”

Kursiivilla merkityt katkelmat ovat  artikkelista Kun sukupuoli on nuorelle ongelma. LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 2018;134(20):2041-6 Riittakerttu Kaltiala-Heino, Marja Työläjärvi ja Laura Suomalainen.

Duodecimin artikkelin kirjallisuusviittaukset:

6) Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many psychiatric disorders emerge during adolescence? Nat Rev Neurosci 2008;9:947 - 57.

8) Moshman D. Adolescent rationality and development. Cognition, morality, and identity. 3. painos. New York: Psychology Press 2011.

9) Kroger J. Identity development. Adolescence trough adulthood. 2. painos. Thousand Oaks, California: Sage Publications 2007.